Pieni pala Italiaa - Oliva Verde

Helsingin Kampin sydämessä on vuoden verran sijainnut pieni ja sympaatinen italialainen ravintola. Emme olleet kyseisestä paikasta koskaan ennen kuulleetkaan, mutta kun eräänä iltana eat.fi:ssä törmäsimme ravintelin saamiin huippu-arvosteluihin, oli sitä ehdottomasti lähdettävä testaamaan.

Ja ei kyllä ole paikkaa kehuttu turhaan. Meidän kuuden hengen raatimme oli kokonaisuudessaan myyty. Ravintolan filosofiaan kuuluu tehdä kaikki ruuat alusta alkaen itse luonnollisista aineksista ja sen kyllä maistoi.

Heti kärkeen tilasimme neljä annosta kahta erilaista alkuruokaa, joista riitti syötävää mainiosti meille kaikille. Toisessa oli italialaisia juustoja salaattipedillä ja poikien setti oli vähän "lihaisampi".

Seuraavaksi pastaa. Oi pasta! Kolmea eri laatua, joista itse en luonnollisestikaan syönyt kuin sitä gorgonzolalla ryyditettyä kasvisversiota. Ja kyllä, tämä intohimoinen Italian matkaajakin joutui toteamaan, että se oli parasta pastaa jota olen koskaan ikinä maistanut!

Ruoka oli niin hyvää, että viimeiset murenet kauhottiin lautasille kilpaa, vaikka väistämätön ähky kolkutteli jo ovella.

J sen tietää. Maha on niin täynnä, että poskiakin pullottaa.

Sisko rakas.

Äiti ja isä.

Italialaiseen tapaan ruokailut tuppaavat venymään, joten suosittelen varaamaan illalliseen oikeasti aikaa muutaman tunteroisen. Meidän keikka alku- ja pääruoan kera kesti about 2,5 tuntia, mutta eipä meillä ollut kiire yhtään mihinkään. Tunnelma oli lämmin, taustalla kuului vaimea italialainen musiikki ja puheensorina täytti pienen tilan. Kaiken lisäksi lasku oli per henkilö piirun verran alle kaksikymppiä, mikä on ainakin meikäläisen mittapuulla todella edullinen ottaen huomioon paikan sijainnin, ruokien runsauden, palvelun ystävällisyyden ja ennen kaikkea mielettömän makuelämyksen. Täydellinen ilta siis!

Ensi kerran keskustassa pyöriessäni taidan poiketa tänne nauttimaan myös kupposen kuumaa, sillä vitriini suorastaan pursui kaiken maailman vasta leivottuja herkkuja ja luomukahvikin kutkutteli hajuhermoja tuoksullaan.

Team Pullander lämpimästi suosittelee!

PS. Tsekkaa Oliva Verden alati vaihtuvat menut heidän Facebook-sivuiltaan.

Suomenhevosen askelista kajahtaa vapaa isänmaa

Tänään Suomen itsenäisyyspäivänä kiitämme siniristilipun liehuessa kaikkia niitä, jotka ovat taistelleet meidän puolestamme. Heitä, jotka antoivat henkensä isänmaamme hyväksi, jotta me saamme elää tänä päivänä vapaina kansalaisina. Nämä suomalaiset urheat miehet ja naiset eivät kuitenkaan olleet ainoita, jotka puolustivat maatamme oman henkensä uhalla. Heidän tukenansa oli yksi jaloimmista eläimistä, jonka merkitys maallemme niin sodassa kuin rauhassa oli kiistaton.

Suomen talvi- ja jatkosodassa miesten apuna taisteli lähemmäs 100 000 sankarihevosta, joista lähes neljäsosa menehtyi vihollistuleen tai nääntyi ravitsemuksen puutteeseen hevosmiestensä rinnalla. 

Hevosten merkitys oli sekä talvi- että jatkosodassa armeijamme liikkuvuudelle täysin ratkaiseva. Millään sen ajan moottoriajoneuvolla ei olisi voitu korvata hevosta maastossa, sillä juuri maastoliikkuvuudessa hevonen oli ylivoimainen. 

Suomalainen sotilas tunsi suoranaista aseveljeyttä mukanaan olleita uskollisia hevosia kohtaan ja niistä pidettiin mahdollisimman hyvää huolta armottomien pakkasten piiskatessa pitkinä talvikuukausina. Suomenhevonen ja samalla sotahevonen saikin 1990-luvun lopulla oman muistomerkkinsä kiitollisuuden osoituksena sodissamme tehdyistä suurista palveluksista.

Kiitos siis sotaveteraanit, kiitos suomenhevonen ja kiitos Suomi.
Tänään on teidän päivänne.

Hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivää ystävät!

Selkeästi säänkestävä trio

Käytiin tyttöjen kanssa eilen aamuna eka kertaa kunnon lenkillä sitten pakkasten tulon. Säänkestävyys oli jälleen kerran tästä porukasta kaukana. Hyvin ne piipertäjät tosin pärjäsivät siihen asti, kunnes tossut kastuivat lumessa kahlaamisesta. Lopputuloksen näättekin sitten tuolta postauksen alaosasta, joten puhukoot kuvat puolestaan.

Pukemisen jälkeen päästiin vihdoinkin onnellisesti lenkkipolulle. (Taustalla näkyvän Pupun positiivisuudesta ulkoilun suhteen voidaan toki olla montaa eri mieltä..)

Jokseenkin neuroottisia ilmeitä.

P-p-p-p-p-p-alelee. Ota syliin?

No comments.

Isin takin alla on maailman paras olla.

Ei mitään lisättävää näistä kuvista. 

Illalla sain ihania vieraita ja meidän tunnelmista voitkin lukaista lisää täältä. Kiitos tytöt, oli niin kiva nähdä ja aika meni kuin siivillä!

Toivokaamme tälle viikolle kuulaita aurinkoisia pakkaspäiviä, jolloin elohopea ei laskisi ollenkaan -5 asteen alapuolelle. Nyt on jo ihan liian kylmä kaikkeen ulkoaktiviteetteihin, kuten kaupassa käymiseen tai postin hakemiseen. Hyrrr.
 
Hauskaa maanantaita! (Maanantai ja hauskuus samassa lauseessa kalskahtaa kieltämättä hieman kyseenalaiselle.) Muistakaa pistää villasukat jalkaan ja pipot päähän.